Mierka Piparkakku

Luonne

Tupu on ensimmäinen oma koirani, ja melko lailla täydellinen sellainen ensimmäiseksi koiraksi. Tupun kouluttaminen on ollut helppoa, sillä se on kuuliainen ja nöyrä. Se työskentelee ihmisen kanssa mielellään ja rakastaakin erilaisten temppujen opettelua. Iän myötä Tupusta on tullut myös ahneempi, ja se on helpottanut kouluttamista. Tupu on kuitenkin lapinkoira, ja esimerkiksi luoksetulo metsässä saattaa olla hieman...hidas. En ole kuitenkaan jaksanut kouluttaa sille salamaluoksetuloja arkeen, koska se on kiltti ja tulee aina, vaikka viiveellä. Nuorempana se pinkaisi mielellään pupujen ja peurojen perään, mutta sille oli aika helppoa opettaa niistä luopumista. Huomaamatta siltä ei kuitenkaan liikkuvat otukset jää.

Tupu on perusluonteeltaan aika rauhallinen. Innostuessaan se "mörisee", häntä vispaa ja korvat painuvat taakse. Tupu haukkuu harvoin, oikeastaan vain koirakaveriensa kanssa leikeissä. Tupun spesiaali tapa on "hymyillä" eli se irvistelee niin että lähes koko hammaskalusto paistaa. Pepsodenthymyt irtoavat useimmiten silloin kuin perheen ihmiset saapuvat kotiin esimerkiksi työpäivän jälkeen. Tupu on myös kova vaatimaan rapsutuksia, tassu heilahtaa kipakasti jos rapsutus loppuu. Tupu on aivan ihanan persoonallinen tyyppi, ja joka päivä se tuo niin paljon iloa.

Tupu on harrastanut elämänsä aikana tokoa, agilitya ja rally-tokoa. Näistä rally valikoitui sen päälajiksi, koska siitä Tupu tuntui pitävän eniten. Tupu kaipaa treeneissä kannustusta ja innostamista, joten siksikin rally oli sille oikea valinta. Tupu kyllä pitää myös agilitysta, mutta se ei syty siihen niin palavasti, jotta pitäisin sille siinä sen kummempia tavoitteita. Tupu on aloittanut kisauransa rallyssa (tällä hetkellä RTK1) ja toivottavasti päästään yhdessä mahdollisimman pitkälle lajissa. Tupun kanssa treenaaminen on äärimmäisen mukavaa, sillä se keskittyy ohjaajaansa eikä ole kovinkaan häiriöherkkä treeneissä. Sitä ei muut koirat tai treenaajat kiinnosta hallilla. Tupu palkkautuu mieluiten hyvillä nameilla, mutta myös tietyt vinkuvat lelut käyvät. Myös namipallo on kiva. Tupu palkkautuu johonkin asti myös sosiaalisella palkalla, mutta sen vire laskee helposti jos namia ei ala tulla säännöllisesti. Olemmekin siis treenanneet namittomia suorituksia kohtuudella, jotta mukava tekeminen säilyy. Tupun vire oli aika matala aikaisemmin, mutta nyt palat ovat alkaneet loksahdella kohdilleen. Missään tapauksessa ilmaiseksi mikään ei ole tullut, vaan töitä on tehty ja tällä hetkellä treenaaminen on tosi mukavaa!

Vaikka Tupu onkin emännän mielestä lähes täydellinen, kaikissa koirissa on puutteita. Tupu saisi olla joissain tilanteissa hieman reippaampi ja siinä voisi olla harrastusnäkökulmasta himpun enempi potkua. Ulkona seikkaillessa Tupua ei jännitä lainkaan, eikä se kummemmin pöhise millekään ja arjessa se on ihan normireipas. Ihmisistä Tupu tykkää paljon. Joskus Tupun mielestä ihmisillä saattaa kuitenkin olla käsissään arveluttavia asioita, kuten sirunlukijalaite, ja silloin täytyy mulkoilla epäluuloisesti. Tupu myös arkailee vähän lapsia, mutta uskoisin tämän johtuvan ennemminkin kokemuksen puutteesta. Tupua ei ole oikein sosiaalistettu lapsiin, muuta kuin muutaman kerran, jotka oli sen mielestä ehkä turhan ikäviä.

Tupu on suhteellisen koirasosiaalinen, erityisesti Meisi on sen mielestä parasta ikinä. Se tulee lähtokohtaisesti juttuun kaikkien kanssa. Tupu on meidän varma leikkitäti aina kaikille pennuille, se kohtelee nuorukaisia niin kauniin lempeästi ja jämäkästi. Kisaaminen rally-tokossa tuottaa hieman haasteita, koska silloin Tupu nappaa häiriöitä eri tavalla, kuin treeneissä. Tupu ikään kuin jäätyy, kun ohjaajaa sekä koiraa jännittää. Toivon, että kisarutiineilla ja kokemuksella saadaan vielä aikaan hyvä kisavire!

Tupu ei ole koskaan ollut erityisesti valjaiden/takkien ym. asioiden fani. Hänen kylkensä ovat herkät! Tupu myös vihaa vettä ja uimista järvessä, joskin kuumalla kelillä kahlailu on sen mielestä ihan ok. Koirauimalassa säännöllinen treenaus on saanut sen jollain tapaa pitämään sisällä uimisesta, ja nyt se pyörähteleekin altaassa aina mukavia kierroksia. Lunta se lapinkoirana tietenkin rakastaa enemmän kuin mitään. Nukkuisi varmaan mielellään hangessa... Heh.

Tupun kanssa on myös harrastettu retkeilyä ja teltassa nukkumista. Tupu on mitä vaivattomin retkikaveri! Vain liian kuumat kelit saattavat aiheuttaa hankaluuksia, ja silloin olemme tietysti retkeilleet iltaisin kun on viileämpää.

Tupu on käynyt myös paimennustaipumustestin, josta se sai arvion "ei läpäisty". Tupu on nuorempana ollut hyvin kiinnostunut lampaista ja sillä on ollut hyviä ajatuksia, mutta hieman herkkänä koirana se on jossain vaiheessa paineistunut lampaiden käyttäytymisestä. Niinpä taipparissa oltiin tosi huonoon aikaan, kun Tupulla oli mielessä jo valmiiksi hieman ahdistunut olo. Aiomme käydä lampailla uudelleen taas myöhemmällä iällä, mutta Tupu kaipaisi hieman enemmän potkua ja itsevarmuutta paimennushommiin.

Tupulla ei ole allergioita tai muita herkkyyksiä. Sen juoksukierto on hyvin tasainen, juoksut tulevat aina 6kk välein. Se on ollut tähän saakka melko terve. Sillä on ollut yksi juoksujen jälkeinen pissatulehdus, ja pentuna se kävi kerran eläinlääkärillä närästysepäilyn takia. Närästys tosin taisikin olla valeraskauden syömättömyyttä ja tuntemuksia... Tupun kanssa kaikki hoitotoimenpiteet ym. ovat aina sujuneet melko ongelmitta, se kun on niin kovin nöyrä ja kiltti. Kynsienleikkuu ei ole suosikkitoimenpide, mutta olemme alkaneet harjoitella enemmän omaehtoista tapaa lähestyä. Pesu ei myöskään kuulu Tupun TOP-vitoseen, mutta se rakastaa pyyhkeellä kuivausta ja märkäruoka motivoi mihin tahansa. :)

Ulkoiselta olemukseltaan Tupu on kaunis, ja sillä on hyvä karvanlaatu. Lika puhdistuu siitä itsekseen, ja Tupu käykin pesulla vain tarvittaessa (eli harvoin). Tupu on käynyt muutaman kerran virallisissa näyttelyissä, saaden parhaimmillaan laatuarvosanan EH.

Sukutaulu

Katso KoiraNet!